Death Before Decaf

100 Kahvifaktaa Suomesta

100 Kahvifaktaa Suomesta

Itsenäisyyspäivän ja Suomen satavuotisen taipaleen kunniaksi, hyvät naiset ja herrat, kerromme teille 100 kahvifaktaa (sekä jotain aivan muuta). Enjoy! 

1. Tiesitkö, että kahvimarjat ovat itseasiassa kivihedelmiä, jotka poimitaan kahvipensaasta?

2. Aluksi marjat puhdistetaan, jonka jälkeen hedelmäliha poistetaan. Tästä seuraa fermentointi, jonka jälkeen papu pestään ja kuivatetaan.

3. Tunnetuimmat kahvilajikkeet ovat arabica ja robusta. 

4. Robusta kasvaa matalalla ja on usein maultaan makea ja pehmeä.

5. Arabica-kahvit kasvavat korkeammalla (noin 1000 m ylöspäin) ja tarjoavat laajemman makuprofiilin sekä hapokkaan makuelämyksen. 

6. Korkeus, jossa kahvipensaat kasvavat, kertoo kahvin laadusta. Laadun ystävät etsivät kahveja, jotka ovat kasvaneet korkealla.

7. Suomeen tuodaan melkein joka sadas kahvipapu. 

8. Me, suomalaiset, juomme eniten kahvia koko maailmassa. Hip hip hurraa!

9. Vuonna 2016 kahvia nautittiin Suomessa melkein 10 kiloa henkilöä kohden. 

10. Vertailun vuoksi keskikulutus maailmalla on 1,3 kg.

11. 10 kiloa vastaa noin 1 400 kahvikupillista. Cheers for that! 

12. Jos edellinen ei vielä selventänyt asiaa, suomalaiset siis nauttivat noin 160 LITRAA kahvia vuodessa. Wou!

13. Suomi – Ruotsi maaottelu kahvinjuonnissa menisi siis selkeästi suomalaisille, sillä ruotsalaiset nauttivat kahvia vain noin 6,1 kg vuodessa keskimäärin. 

14. Miksi me juomme eniten kahvia maailmassa? Aiemmin kahvia juotiin kaamoksen keskellä, jotta energiatasot nousisivat. (Noh… niinhän se taitaa edelleenkin olla.)

15. Vuonna 2016 ostetusta kahvista noin 18 % oli tummapaahtoista.

16. Death Before Decafin kahveista tummapaahtoisia ovat: DBD - Filter Coffee Dark, DBD – Indonesia, DBD Dark Espresso sekä DBD & Ivana Helsinki – Uganda

17. Suomalaiset ovat aina olleet vaalean kahvin ystäviä. Nykyään kuitenkin joka viides suosii tummapaahtoisia kahveja. 

18. Vaaleapaahtoiset kahvi ovat olleet suuressa suosiossa, sillä Suomessa vesi on pehmeämpää ja puhtaampaa kuin muualla Euroopassa. Meidän siis ei ole tarvinnut peitellä kahvilla veden makua. 

19. 70 % myydystä kahvista menee kotitalouksiin, kun taas 30% kahviloille ja lounasravintoloille. 

20. Kahvilla on takanaan jo usean vuosisadan historia Suomessa.

21. Kahvi saapui Ruotsiin 1600-luvun lopulla.

22. 1720-luvulta lähtien kahvia tuotiin Suomeen kauppiaiden sekä virkamiesten toimesta. 

23. Aluksi kahvi oli herrasväen herkku. 

24. ”Rahvaat” alkoivat nauttia kahvia 1800-luvun tienoilla. 

25. Kahvin käyttöä sekö saatavuutta on rajoitettu historiassa useampaan otteeseen erilaisilla kieltolaeilla ja säännöstelyillä. (Kuitenkaan kieltolaitkaan eivät sammuttaneet kahvijanoisten himoa ja kahvia salakuljetettiin kielloista huolimatta – you little rebels!) 

26. 1900-lukuun asti kahvi oli luksustuote varallisten keskuudessa.

27. Samoihin aikoihin lääkärit määräsivät kahvia lääkkeeksi eri tauteihin jopa vastasyntyneille. 

28. Edelleen 2000-luvulla tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kahvi voi vähentää Parkinsonin taudin oireita ja kahvilla voitaisiin jopa ennaltaehkäistä taudin kehittymistä. 

29. Kahvin juonnilla saattaa myös ennaltaehkäistä sairastumista aikuisiän diabetekseen.

30. 1900-luvulta lähtien kahvi yleistyi kotitalouksissa ja sitä kulutettiin keskimääräisesti noin 2 kiloa vuodessa. 

31. 1900-luvun alussa raakakahvi paahdettiin ja jauhettiin kotioloissa.

32. Kahvinjuojien kotona kahvimylly oli symbolinen design-esine. Myllyä pidettiin esillä osoittaakseen, että tässä talossa nautitaan kahvia. 

33. Kahvi paahdettiin usein tummaksi, jotta sitä voisi säännöstellä pienin annoksin ja se kestäisi kaapissa pidemmän aikaa. 

34. Riskinä kahvin tummaksi paahtamisessa oli kahvin palaminen – ja näin myös maun pilaaminen. 

35. Kun kahvi paahdetaan tummaksi, sen makuprofiili kapenee. Tiesitkö, että me DBD:llä emme polta tummapaahtoisia kahvejamme, koska haluamme säilyttää makuprofiilin myös tummapaahtoisissa kahveissamme. 

36. Mökkiläiset hoi! Kahvia voi käyttää myös hyönteiskarkotteena

37. 1900-luvun alussa kahvia säästeltiin myös sen korkean hinnan vuoksi. Kahvin joukkoon sekoitettiin korvikkeita, kuten esimerkiksi ruisjauhoa. 

38. 1914 toi Siemens markkinoille ensimmäisen suodatinkahvinkeittimen. 

39. Suomessa suosittiin vielä 1970-luvulle asti pannukahvia. Kahvinkeitin teki murron markkinoilla meillä vasta 70-luvulla. 

40. Suodatinkahvilla on edelleen Suomessa ylivoimainen asema. 

41. Suodatinpaperilla, kahvin jauhatuksella sekä veden lämpötilalla on iso merkitys kahvin makuun, itse kahvia unohtamatta. Milloin olet viimeksi pessyt oman keittimesi

42. Päälle jääneet kahvinkeittimet tuovat vain vähän töitä palokunnalle. Tapauksia tulee noin parikymmentä vuodessa. 

43. Valmiiksi paahdetun kahvin myynti ohitti raakapapujen myynnin vasta 1920-luvulla. 

44. 1920-luvulla kauppoihin saapuivat pienemmät annospussit. 

45. Ennen 1920-lukua kahvia myytiin usein 5 kilon säkeissä. 

46. Suomalaiset eivät aluksi lämmenneet valmiiksi jauhetuille annospusseille. Useat pelkäsivät pusseissa olevan korvikkeita kahvin sijaan. 

47. Kahvia jouduttiin säännöstelemään sotien aikaan kaupankäynnin haasteiden vuoksi. 

48. Maailmassa tuotetaan vuodessa noin 150 miljoonaa 60 kg säkkiä raakakahvia. Suurimmasta osuudesta raakakahvin tuotannossa vastaa Brasilia, Indonesia, Kolumbia sekä Vietnam.

49. Kahvia kuljetetaan meriteitse ja sen matkaan kuluu aikaa noin neljä viikkoa. 

50. Raakaöljyn jälkeen kahvi on toiseksi suurin vaihtokauppatuote.

51. Luomu-merkinnällä on hyvin erilaisia määritelmiä. EU:n hyväksymällä luomusertifikaatilla on tarkemmat rajoitukset kuin mitä amerikkalaisten USDA Organic-merkinnällä. 

52. Tiesitkö, että DBD:n paahtimo on yksi harvoista luomusertifioiduista paahtimoista Suomessa? 

53. Suomessa vuonna 2016 kahvia myytiin 350 miljoonan euron edestä. 

54. Vuonna 2016 kahvia tuotiin suomeen 71 387 000 kg. 

55. Samana vuonna kahvia myytiin 45 972 000 kg kauppoihin sekä suurtalouksille. 

56. 75 % Suomeen tuodusta raakakahvista on joko Brasiliasta, Kolumbiasta tai Hondurasista. 

57. DBD:llä kyseisistä maista löytyy tällä hetkellä Single Origin -kahvi Kolumbiasta

58. Kahvimarkkinat ovat laajentuneet viime vuosina ja hyllyiltä löytyy useampaa paahtoa sekä lajiketta. Kahvin ympäriltä löytyy nykyään hifistelijöitä ja harrastajia, kuten myös esimerkiksi laadukkaiden viinien tai oluiden parista.

59. Suomalaisia on alkanut kiinnostaa kahvin valmistustapa ja alkuperämaa.

60. Myös vastuullisuus kahvituotannossa on alkanut kiinnostaa kuluttajia.

61. Kahvihifistelijät ovat enemmän kiinnostuneita kahvin rikkaista mauista ja erilaisista valmistustavoista. Miten sinä valmistat sinun kahvisi? Tutustu DBD:n kahvivälineisiin täältä.

62. Tällä hetkellä tykätään vertailla papuja ja niiden paahtoasteita. Tämän jälkeen harrastuneisuus syvenee usein single origin- (kahvi joka tulee yhdestä maasta ja alueelta) sekä single estate -kahveihin (kahvi, joka tulee yhdeltä tilalta).

63. Kahvin terveysvaikutukset tulevat esille, kun kahvia nauttii kohtuullisesti, eli 1-4 kuppia päivässä. 

64. Vieläkö olet siellä? Hienoa! 

65. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: tsufe, kahvetta, kaffe, sumppi…

66. Porkat ja borgga ovat myös slangi-ilmauksia kahville.

67. Rintamalla juotiin ”sököä”, mikä tarkoittaa kahvin korviketta. 

68. Pikakahvia nautimme Suomessa suhteellisen vähän. Vuonna 2016 tuotiin pikakahvia Suomeen 30% vähemmän kuin vuonna 2015, joten sen suosio on selkeästi laskussa. 

69. Pikakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2016 noin 1,2 miljoonaa kiloa. 

70. Kahviin tulisi suhtautua kuten tuoretuotteeseen (vaikka sille saa antaa jopa 2 vuoden parasta ennen –päiväyksen). 

71. Suomalaisten yleisemmät virheet liittyvät usein kahvin säilytykseen. 

72. Yksi yleinen virhe kahvin säilyttämisessä on sen siirtäminen toiseen astiaan alkuperäispakkauksesta.

73. Kahvia ei kannata säilyttää jääkaapissa (kahvista haihtuu aromeja, pussiin pääsee herkästi kosteutta ja tarttuu makuja).

74. Kahvia säilytetään usein liian pitkään avattuna kaapissa. 

75. Kahvi kannattaa nauttia tuoreeltaan ja säilyttää kuivassa, piilossa auringon valolta sekä ilmatiiviissä rasiassa pussi hyvin suljettuna. Tarkistitko juuri missä omat kahvisi ovat? 

76. Paahtopäivä pussissa kertoo kahvin tuoreuden. Kahvia ei tulisi säilyttää kaapissa vuotta pidempään. Suosittelemme hankkimaan tuoretta kahvia maksimissaan 3 kuukauden tarpeisiin kerrallaan. 

77."Vanhentuneesta" kahvista saa vaikka oivan kuorinnan iholle!

78. Vuonna 1773 ensimmäinen kahvila Suomessa avattiin Turkuun. 

79. Tänä päivänä kahviloita Suomessa on noin 970 kappaletta. 

80. Kahvi on aina yhdistänyt epäsosiaalisia suomalaisia kokoontumaan yhteen kupposten ääreen – olemaan vaikka sitten hiljaa. Heh, vitsi vitsinä!

81. Kahvihetken merkitys suomalaisissa kodeissa on lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä osoittaa omaa vieraanvaraisuutta. 

82. Kahvilla on ollut suuri merkitys suomalaisten juhlissa jo syntymästä asti. Jokaisen suomalaisen juhlapöytää koristaa pannu kuumaa kaffetta. 

83. Vaikka kahvia ei nauttisi ollenkaan, on suomalaisten päivärytmi syntynyt kahvittelun rituaalien ympärille (kuten esimerkiksi kahvitauko töissä). 

84. Useat suomalaiset nauttivat aamukahvin, lounaskahvin, päiväkahvin (muutaman ylimääräisen kupin työpaikalla automaatista) sekä jopa iltakahvin. Unohtuiko jokin kahvitteluhetki? 

85. Psst... Tiesitkö, että voit saada päiväunistasi entistä tehokkaammat, kun nautin kahvin ennen ”power nap”-hetkeä? Kofeiinin vaikutus alkaa 15-45 minuuttia sen nauttimisen jälkeen.

86. Kahvittelurituaalimme tulevat maaseudulta, kun päivät aikataulutettiin kahvihetken ympärille. 

87. Kahvihetken tarkoitus on rauhoittaa ja palauttaa tehdystä työstä sekä valmistaa jo tulevaan. Kahvihetkellä on paljon symboliikkaa suomalaisessa kulttuurissa. 

88. Valtaosa suomalaisista ei ota riskejä kahvia valittaessa. Useimmat tietävät suoraan kauppaan mennessä, minkä kahvin valitsevat. 

89.Espresso-pohjaiset erikoiskahvit ovat tehneet hitaasti tuloaan Suomeen 2000-luvun alusta lähtien.

 90. Vuonna 2010 espresso-pohjaisten juomien osuus kahvinjuonnista oli vain muutaman prosentin luokkaa.

91. Nuoret ovat löytäneet maitopohjaiset espresso-juomat sekä take away -kulttuurin. 

92. Noin joka kuudes juoduista kahviannoksista on niin sanotusti take away -kahvi. 

93. Single eli ”Sinkku” espresso-kupissa on noin 75 mg kofeiinia, kun taas normaalikokoisessa suodatinkahvikupissa määrä on 100mg (vertaus espressokahvista, jossa puolet on arabicaa ja puolet robustaa). 

94. DBD:llä on myös omat espressot: DBD – Espresso Light & DBD – Espresso Dark

95. Kylmäuutettu kahvi sekä nitrokahvi ovat olleet trendejä maailmalla jo pidemmän aikaa, mutta pikkuhiljaa ne ovat rantautuneet Suomeenkin. 

96. Oletko jo maistanut espresso tonicia? 

97. Yhä useampi juo arjessaan perus sumppia ja jättää erikoiskahvit viikonlopulle nautiskeluhetkiin. Kuulutko sinäkin tähän joukkoon? 

98. Tiesitkö, että Suomi on ainoa maa, jossa on lakisääteinen kahvitauko työpaikoilla. 

99. Suomen syntymäpäiväviikolla vietettiin kansallista kahvihetkeä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi tiistaina 5.12.2017 klo 14.00. 

100. Juodaanko teillä pahaa kahvia työpaikoilla? Anna meidän auttaa. Ota yhteyttä: hello@deathbeforedecaf.fi ja tutustu meidän palveluihin täältä. #deathbeforedacaf

DBD toivottaa rauhallista ja juhlallista itsenäisyyspäivää sekä onnea satavuotiaalle Suomelle! 

Lähteet: 
Kahvi - suuri suomalainen intohimo, Petri Nieminen & Terho Puustinen (Kustannusosakeyhtiö Tammi 2014)
Pannu kuumana - suomalaisia kahvihetkiä, Tuija Saarisen (Suomalaisen kirjallisuuden Seura SKS 2011)
Suomen kahvikauppa, Kahvi- ja paahtimoyhdistys (Kahvi.fi)
Tilastot, Kahvi - ja paahtimoyhdistys (Kahvi.fi)
Jokainen suomalainen kuluttaa noin 160 litraa kahvia vuodessa, Maikki Kulmala, 21.04.2016 (Maaseudun tulevaisuus)
Suomen syntymäpäiväviikko, Suomi 100 (Suomifinland100.fi)
Mitä tapahtuu, jos kahvinkeitin jäi päälle? Ei välttämättä mitään, mutta asiantuntijat eivät itse ottaisi riskiä, Arto Veränjäkorva, 18.9.2017 (Yle Uutiset)

Juodaanko teillä pahaa kahvia töissä!?

Death Before Decaf on olemassa herättääkseen teidät pahan kahvin kirouksesta. Tarjoamme toimistollenne sekä yrityksellenne kokonaisen kahvikokemuksen, sisältäen käsinpaahtamiamme luomukahveja, teetä sekä kaikki välineet. Työskentelemme jo yritysten kuten Varusteleka, GE Healthcare Finland, Eficode, Tieto, Vincit, Microsoft ja TFW Helsinki -kanssa.

Olisiko nyt teidän vuoro?

Ostoskorisi on tyhjä